Pekingin reissu, osa 3: Mongolia ja Gobin aavikko

Share |
19.05.2017

Mongolia ja Gobin aavikko

Matkamiehet jo Mongoliassa

Kolme Pohjois-Karjalasta lähtöisin olevaa aikamiestä - Eelis PulkkinenAntti Eronen ja Raimo Pohjoranta - matkustivat syyskuun  lopussa 2012 junalla Moskovan kautta, Siperian ja Mongolian läpi Pekingiin. Matka päättyi Pekingiin josta matkalaiset lensivät takaisin Suomeen lokakuun puolivälissä. Matkanvetäjänä toimi Lapissa jo vuodesta 1975 asunut geologi-tutkija Eelis Pulkkinen. Tässä Eeliksen kertomus tunnelmista ja näkymistä matkatessa Mongolian läpi kohti Kiinaa.

Mongolia maailman harvimmin asuttu maa

Mongolian tasavalta sijaitsee Aasiassa, Venäjän ja Kiinan välissä.
Maan väkiluku on hieman yli 3 miljoonaa. Mongolia on pinta-alaltaan Kazakstanin jälkeen maailman toiseksi suurin sisämaavaltio . Suureksi osaksi aron ja osittain Gobin aavikon peittämä maa on maailman harvimmin asuttu valtio. Etelässä kohoava Himalajan vuoristoalue estää monsuunisateiden pääsyn Mongolian alueelle. Lännessä ja pohjoisessa kohoavat Altain lumihuippuiset laet.

mongolia_ja_gobi_kuva_1_muutettu.png

Kuva 1. Mongolia sijaitsee kokonaan mantereella pohjoisessa olevan Venäjän ja etelässä, idässä sekä lännessä olevan Kiinan välissä (Kuva National Online Project)

mongolia_ja_gobi_kuva_2.jpg

Kuva 2. Altai-vuoriston lumiset huiput näkyvät taustalla (Kuva Eelis Pulkkinen)

Kansantasavallasta tasavallaksi siirtyminen tuskainen taival

Vuonna 1990 kommunistinen puolue salli muut puolueet. Mongolian vuoden 1992 perustuslaki poisti Mongolian nimestä kansantasavalta-määritteen ja maassa järjestettiin monien puolueiden kesken parlamentti- ja presidentin vaalit. Talousjärjestelmän siirtyminen kapitalismiin oli tuskaista 1990-luvun alun yleismaailmallisella lamakaudella.

Aiemmin yksipuoluevallassa toiminut Mongolian kansanvallankumouksellinen puolue hävisi vaalit ensi kerran 1996, mutta nousi uudelleen hallitusvastuuseen 2000–2004 ja 2006 – pienempien puolueiden tuella. Ensimmäinen ei-MPRP:n presidentti tuli Tsahiagiin Elbegdorjista vuonna 2009.

Gobin aavikko

Noin 70 prosenttia maan pinta-alasta on aroa ja 8 prosenttia on metsää, lähinnä Venäjän rajan tuntumassa. Eteläisin osa on Gobin aavikkoa, joka on todellinen autiomaa. Sadetta ei juuri tule, joten siellä ei juuri ole kasvillisuutta. Vuosittain on hiekkamyrskyjä, jolloin hiekka kulkeutuu tuhansien kilometrien päähän, jopa Pekingiin saakka. Maan länsi- ja pohjoisosat ovat seismisesti aktiivisia alueita; siellä on kuumia lähteitä ja myös maanjäristyksiä tapahtuu usein. Maanjäristykset johtuvat sekä Euraasian- ja Tyynen meren mannerlaattojen että Himalajan suunnalla Australian laatan liikkeistä.

mongolia_ja_gobi_kuva_3.jpg

 

 

Kuva 3. Suuri osa Mongolista on aroa ja aavikkoa. Kuvassa näkyy Gobin hiekka-aavikkoa (Kuva Eelis Pulkkinen)

 

Mongolian suurimman järven Uvs Nuurin (3 350 km²) allas on ollut UNESCOn Maailmanperintöluettelossa vuodesta 2003 lähtien. Alueella ovat edustettuina kaikki itäisen Euraasian merkittävimmät biomit, kuten aro, taiga, hiekka-aavikko ja vuoristokasvillisuus. Siellä elää uhanalaisia lumileopardeja ja argaaleita.

Mongoliassa vallitsee mannerilmasto, jolle on ominaista lämpimät tai kuumat kesät sekä hyvin kylmät ja kuivat talvet. Ulan Bataarissa vuoden kylmimmän kuukauden tammikuun keskimääräinen alin lämpötila on −25 °C, kuumimman kuukauden heinäkuun keskimääräinen ylin 21,8 °C. Suurin osa sateesta saadaan kesällä; sademäärät vaihtelevat vuoristoalueiden 350–500 millimetristä keskiosien 100–200  millimetriin. Gobin aavikkoalue jää toisinaan ilman vettä koko vuoden. Rautatie Ulan-Bataarista Kiinaan kulkee Gobin autiomaan halki.

mongolia_ja_gobi_kuva_4.jpgKuva 4. Mongolian pohjoisosan ja Gobin aavikon läpi kulkee rautatie. Siinä on runsaasti turistiliikennettä, mutta varsinainen liikenne koostuu malmi- ja hiilikuljetuksista. Kuvassa on pääradasta haarautuva sivuraide hiilenkuljetusta varten (Kuva Eelis Pulkkinen)

Karjanhoito suurin työllistäjä

Monet mongolit saavat elantonsa karjanhoidosta. Maatalous tuottaa 15% kansantuotteesta ja työllistää 34% työvoimasta. Noin kolmannes kansasta kiertää edelleen jurttineen ja eläimineen laitumelta toiselle. Paimennettaviin eläimiin kuuluvat vuohet ja lampaat, pienemmässä määrin myös jakit, kamelit, lehmät ja hevoset. Vuonna 2008 46% karjasta oli vuohia ja 42% lampaita.

mongolia_ja_gobi_kuva_5.jpg

Kuva 5. Kaksikyttyräiset kamelit eli dromedaarit laiduntavat laumoina arolla (Kuva Eelis Pulkkinen)

mongolia_ja_gobi_kuva_6.jpg

Kuva 6. Arolla laiduntavat hevoslaumat. Ne näyttävät olevan villihevosia (Kuva Eelis Pulkkinen).

Autiomaassa on asutusta vain siellä, missä on saatavissa vettä. Joitain yksinäisiä jurttia näkyy myös hietikolla.

mongolia_ja_gobi_kuva_7.jpg

 

 


Kuva 7. Maisema on yksitotisen karua ja tavallaan kaunista. Yksinäinen paimentolaisten jurtta on autiuden keskellä (Kuva Eelis Pulkkinen)

Rakennemuutos on tullut myös tänne

Paheneva pula kunnon laidunmaista saa yhä useamman harkitsemaan elannon hankkimista maanviljelystä tai kasvimaanpidosta. Valtiontiloilla viljellään viljaa ja rehua suuressa mitassa. Elintarvikkeiden sekä kuparin jalostus ovat merkittävät vientituotteet. Vuonna 2009 julkistettiin uuden suuren kuparikaivoksen jalostussuunnitelma.  Mongolia on maailman kolmanneksi suurin fluoriitin tuottaja. Maassa on varsin huomattavat hiili-, öljy- ja maakaasuvarat, mutta niitä ei hyödynnetä pääoman ja perusrakenteen puutteen vuoksi. Maan tärkein kauppakumppani on Kiina, jonka kanssa se käy yli puolet ulkomaankaupastaan. Venäjä näyttää olevan nyt tärkein hiilen ostaja.

mongolia_ja_gobi_kivihiilikaivos_kuva_8.jpg

Kuva 8. Kivihiilikaivoksen sinisenmustaa seinämää näkyy taustalla. Hiili kuljetetaan Kiinaan ja Venäjälle (Kuva Eelis Pulkkinen)

Huolimatta Mongolian kaivannaisteollisuuden nopeasta kasvusta viimeisen 20 vuoden aikana, siellä on laajat alueet täysin koskematonta luontoa. Mongolian malmirikkain alue on Altai-vuoriston ja tasangon yhtymä-alueella. Pääkaupunki on Ulan Bataar, jossa on noin miljoona asukasta. Trans-Siperian juna oli niin aikaisin aamulla pääkaupungissa, jotta en ehtinyt saamaan kuvaa saati käymään siellä.

Mongolian kautta Kiinaan

Mongoliasta matka jatkui kohti Kiinaa. Kiinan rajalla käteen annettiin kaksiosainen kaavake joista toinen osa piti täyttää heti. Täyttämätön käskettiin panna talteen, koska sitä tarvittaisiin maasta poistuttaessa. Se osoittautuikin todeksi, mutta tästäpä kerrotaankin myöhemmin.

Eelis Pulkkinen, kirjoittaja ja kuvaaja

Antti Eronen (kuvaaja)

Raimo Pohjoranta (kuvaaja)

 
16.11.2017NordConsult -yhtiöllä vahvan kasvun ja kehityksen vuosi
09.06.2017Kävin Mustanmeren Gelendzhikissä - upeassa venäläisessä matkailukaupungissa
27.05.2017Lappilaisia kuksamiehiä Karjalan pahkametsissä
20.05.2017Pekingin reissu, osa 4: Perillä Pekingissä
19.05.2017Pekingin reissu, osa 3: Mongolia ja Gobin aavikko
14.05.2017Pekingin reissu, osa 2: Trans-Siperian junassa
13.05.2017Pekingin reissu, osa 1: Päivä Moskovassa
02.05.2017Kazakstan hämmästytti!
26.04.2017Vedenie biznesa v Finlyandii - ne vsegda legkaya zadacha!
08.04.2017Alihankkijana mukaan Fennovoiman Hanhikivi -hankkeeseen

Siirry arkistoon »