Lappi tarvitsee rautatien Venäjälle

Share |
13.11.2013

LAPPI TARVITSEE RAUTATIEN VENÄJÄLLE

Keskustelu pohjoisten alueiden kehittämisestä käy kuumana

Keskustelu pohjoisen alueen kehittämisestä käy vilkkaana. Luonnonvarojen olemassaolo alueella ja niiden käyttöön liittyvät riskit ovat usein esillä mediassa. Koillisväylän avautuminen laivaliikenteelle on jo tosiseikka. Myös rautateiden kehittäminen tai kehittymättömyys on teema, jota sivutaan usein värikkäilläkin argumenteilla.

Venäjän Rautateiden kehittämisvauhti on kiihkeä

Venäjän Rautateiden laatima ja julkaisema ”Strategia 2030” on painavaa luettavaa. Rautatiet ovat Venäjän elinkeinoelämän selkäranka ja verisuonet. Venäjän rautateillä kulkee tavaraa reilussa viikossa saman verran kuin Suomen rautateillä koko vuoden aikana. Naapurissa osataan kiskoilla tapahtuva toiminta ja myös alan koulutus siellä on tunnustetusti aivan maailman huippua.

Strategia 2030 -ohjelma Venäjän rautateiden parantamiseksi ja uusien rataosuuksien rakentamiseksi on hengästyttävän kiihkeä. Vuoteen 2030 mennessä rautateihin aiotaan käyttää investointivaroja lähes 400 miljardia euroa eli yli 20 miljardia euroa vuodessa. Vuotuinen summa vastaa noin 40%:a Suomen Valtion kokonaisbudjetista. Strategian mukaan nykyistä rautatieverkostoa kunnostetaan parantaakseen teollisuuden ja kaupan toimintaedellytyksiä. Samalla rakennetaan uusia rataosuuksia niin, että uusia teollisia keskittymiä voidaan synnyttää.

Meidän kannattaisi etsiä kehittämismahdollisuuksia itänaapurin toimista

Meille syrjäalueiden asukkaille tällainen ajattelumalli olisi hyvä Suomessakin. Samalla meidän on yritettävä löytää mahdollisuuksia rajaseutujemme kehittämiseksi myös naapuriemme toiminnasta. Rajat ovat ihmisten piirtämiä ja niitä ylittävä yhteistoiminta tulee väistämättä lisääntymään. Yksi askel tällä kehityksen tiellä on horisontissa jo häämöttävä viisumivapaus.green_cargo_juna.png

 

 

 

Green Cargo on the rail

Tällä hetkellä suurin osa Suomen ja Venäjän välisestä rajaa ylittävästä raideliikenteestä kulkee Vainikkalan aseman kautta Etelä-Karjalassa. Imatran rajanylityspaikkaa on yritetty kovasti saada kansainväliseksi myös rautatieliikenteen osalta, mutta toistaiseksi vain raakapuuta virtaa rajan yli Svetogorskista Imatralle. Mielenkiintoista on, että erityisesti venäläiset ovat nyt aktiivisia sen suhteen, että Imatran rajanylityspaikka saataisiin avattua kaikelle kiskoliikenteelle. Samalla – ja ehkä hieman yllättäen – ovat venäläiset ilman sen suurempaa meteliä toteuttaneet yli 60 km uutta, sähköistettyä kaksoisrataa Karjalan kannakselle. Nämä uudet ja kunnostetut rataosuudet ovat sellaisia, että ne palvelevat tarvittaessa nimenomaan Svetogorsk – Imatra -rajanylityspaikkaa. Uuden rataosuuden toteutus on tapahtunut noin kahdessa vuodessa samaan aikaan kun Suomen rataverkon muutamien ruuhkautuneiden yhteysvälien väljentäminen junnaa paikallaan ilman selvää investointipäätöstä. Jopa tällaiset kansainvälisessä mittakaavassa suhteellisen pienet investoinnit etenevät Suomessa tuskaisen hitaasti, puhumattakaan uusien rataosuuksien rakentamisesta.

Eivät kaikki asiat Venäjällä etene hitaasti

Kehitys onkin kulkenut sellaiselle raiteelle, että meihin verrattuna asiat idässä eivät välttämättä enää etenekään hitaasti. Tilanne näyttää päinvastoin siltä, että mikäli naapurissa on olemassa selkeä tahtotila, niin asiat toteutuvat hyvinkin nopeasti.

 

Jäämeren rata Inarin kautta Kirkkoniemeen vai kunnon raideyhteys Sallan kautta Kantalahteen  ja Murmanskin radalle?

Rata Inarin kautta Jäämerelle antaisi pohjoissuomalaisille syrjäalueille uutta, poliittisesti riippumatonta, kestävän kehityksen pohjaa. Mutta, kun otetaan huomioon, mitä on tapahtunut Karjalan kannaksella , Koillisväylän avautuminen laivaliikenteelle sekä Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden, kaivannaisteollisuuden ja venäläisen metsäteollisuuden kehittyminen, niin näyttää siltä, että ratayhteys Sallan kautta Jäämerelle on todennäköisempää saada nopeammin aikaiseksi kuin Kirkkoniemen rata rakennetuksi.koillisvayla.png

Koillisväylä tulee mullistamaan tavaralogistiikan Euroopan ja Aasian välillä 

Ilmastonmuutos mahdollistaa liikenteen Koillisväylällä. Samalla Venäjän kasvavan keskiluokan ostovoima lisääntyy. Korealaiset ja kiinalaiset näkevät Koillisväylän liikenteen edistävän omien tuotteidensa kilpailukykyä Venäjän markkinoilla. Meille suomalaisille tämä tarkoittaa sitä, että vientiteollisuudelle elintärkeät lastiyksiköt – kontit - eivät välttämättä kuljekaan jatkossa enää Etelä-Suomen kautta vaan Koillisväylää pitkin jäistä vapaan Murmanskin kautta Venäjän kulutuskeskuksiin.

Salla-Kantalahti -rata yhdistäisi meidät tähän kasvavaan logistiikkaputkeen

Olisi suureksi eduksi, jos käytettävissämme olisi taloudellinen ja ekologisesti kestävä raideyhteys tähän luonnolliseen, kasvavaan logistiikkavirtaan. Salla – Kantalahti -rata on toimiva ja realistinen vastaus tähän tarpeeseen. Pitää muistaa, että toimiva logistiikkaputki on aina kaksisuuntainen - se tuo ja se vie tavaraa.

Kun pohjoinen laivaliikenne kasvaa, on meidän hyödynnettävä sen tuoma kilpailuetu täällä pohjoisessa ja oltava mukana kehityksessä. Esimerkiksi Kemijärvelle syntyvän uuden ja myös Pohjois-Suomen muiden tuotantolaitosten Aasian kaupalle olisi suureksi hyödyksi suora, edullinen yhteys Murmanskin kautta Aasian pääsatamiin. Myös Kantalahden kautta raiteilla kulkevan henkilöliikenteen merkitys olisi suuri Lapin matkailulle – asuuhan pelkästään Murmanskin alueella lähes 800 000 asukasta.

Molemmat radat ovat tärkeitä

Vastauksemme väliotsikon kysymykseen on: Molemmat yhteydet ovat tärkeitä.

Sallan yhteys on nopeammin toteutettavissa hyvässä yhteistyössä aktivoituneen Venäjän kanssa. Tätä näkemystä tukee myös se, että Venäjän presidentinhallinto on yhdessä lappilaisten ja Suomen liikenneviranomaisten kanssa käynnistänyt pikaselvityksen Salla – Kantalahti -radan rakentamisesta. Kirkkoniemen rata vaatii suuremmat suomalaispanokset ja se voidaan toteuttaa hieman myöhemmin, kuitenkin asiassa jo nyt määrätietoisesti toimien.

Ja voisihan Jäämeren pääteasemana olla myös Liinahamarin satama

Ja mikäli Inarin radan päätepisteeksi ei sovi Kirkkoniemi, niin voisihan olla mahdollista vuokrata satamaksi Liinahamari samaan tapaan, kuin Saimaan Kanavan maa-alue Venäjällä on vuokrattuna käyttöömme…

Kirjoittajat:

Konsulttitoimistomme asiantuntijat, toimitusjohtaja Ari Huhtala ja logistiikan asiantuntija Jaakko Kilpeläinen

Liity Facebook-ryhmäämme "Suuntana venäjänkieliset maat"

Liity Facebook-ryhmäämme "Suuntana venäjänkieliset maat", jossa julkistamme säännöllisesti ajankohtaisia uutisia ja tarinoita venäjänkielisten maiden suunnalta ja liiketoimintamahdollisuuksista siellä.

24.05.2018Tiedotus GDPR eli yleisestä tietosuoja-asetusta (General Data Protection Regulation)
21.12.2017Hyvää joulua ja menestyksekästä Uutta Wuotta 2018!
16.11.2017NordConsult -yhtiöllä vahvan kasvun ja kehityksen vuosi
09.06.2017Kävin Mustanmeren Gelendzhikissä - upeassa venäläisessä matkailukaupungissa
27.05.2017Lappilaisia kuksamiehiä Karjalan pahkametsissä
20.05.2017Pekingin reissu, osa 4: Perillä Pekingissä
19.05.2017Pekingin reissu, osa 3: Mongolia ja Gobin aavikko
14.05.2017Pekingin reissu, osa 2: Trans-Siperian junassa
13.05.2017Pekingin reissu, osa 1: Päivä Moskovassa
02.05.2017Kazakstan hämmästytti!

Siirry arkistoon »